Maailmassa on nykyisin noin 8600 lintulajia. Neljän viime vuosisadan aikana noin 200 lajia on kuollut sukupuuttoon. Tällä hetkellä uhanalaisia lajeja on noin puolisen tuhatta.

Kamerunissa on noin 850 lintulajia 475 km2 alueella. Näistä on 700 on paikallaan pysyviä lajeja. Puolentoistasataa on muuttolintuja. Näiden joukossa mm Suomen ja Kamerunin Bénouén väliä lentelevä sääksi eli kalasääski.

Kamerunin erilaiset ekosysteemit näkyvät myös sekä lintukannan laajuudessa että sen erityispiirteissä.

Pohjoisimpana Tsad-järven luona on osan aikaa vuodesta tulvaveden alla olevaa niittymaata. Siellä on 216 alueella pysyvää lajia ja 96 muuttolintulajia.

Tästä etelään siirryttäessä, mutta edelleen Kamerunin äärimmäisessä pohjoisessa on toinen ekosysteemi jossa on piikkikasveja kasvava savannialue, sahelin-sudanilaisen tyypin mukainen kasvuympäristö. Täällä on 198 paikallista lajia ja 57 muuttolintulajia.

Tästä länteen siirryttäessä, edelleen Kamerunin äärimmäisessä pohjoisessa on korkea sudanilaistyyppista korkean paikan kasvustoa tuottava vuoristoalue, jossa on asutusta. Siellä on 199 alueella pysyvää lajia ja 49 muuttolintulajia.

Kun edellisistä siirrytään etelään päin ja tullaan Äärimmäisen pohjoisen alueelta Pohjoisen alueelle, niin kasvusto on sudanilais-sahelinilaista savannia eli harvan puuston aluetta. Täältä on löydetty 259 paikoillaan pysyvää ja 57 muuttolintulajia.

Kamerunin keskiosiin tultaessa on ekosysteeminä metsän ja savannin vuorottelua. Täällä oleva savanni on ginealais-sudanilaista tyyppiä. Alueelta on tavattu 377 paikoillaan asuvaa lajia ja 58 muuttolintulajia.

Edellisestä länteen päin tultaessa eli Koillis-Kamerunin alueella on vuoristoa, jonka luonto on koko maapallon ekosysteemiä ajatellen erittäin merkittävä. Täällä on afro-vuoristoinen ekojärjestelmä. Sieltä on tehty havaintoja 256 paikollaan olevaa lajia, 36 muuttolintulajia, 48 lajiketta on erityisesti tälle alueelle tyypillisiä lajeja ja 20 lajia on tavattu ainoastaan täällä koko maailmassa.

Kamerunin eteläosassa on laaja ginealais-kongolaisen metsän ekosysteemi , eli siis kansanomaisesti sanoen viidakkoa. Alueella on huomattu 437 paikoillaan olevaa lajia, 83 muuttolintulajia, peräti 166 on juuri tälle alueelle tyypillisiä lajeja, vaikkakin vain yksi laji on tämän alueen ainutlaatuisuus.

Luin Kamerunin lintujensuojelua käsittelevän kirjan ”Pour la sauvegarde des oiseaux forestiers du Cameroun. Sen kirjoittajia ovat Yaoundén yliopiston ekologian professori Jean-Paul DECOUX, ornitologi Roger Comeille FOTSO sekä eläimistöstä ja luonnonpuistoista vastaava ministeriön sihteeri Ibrahim Soaré NJOYA.

Kirjassa esiteltiin edellä mainittu afro-vuoristoisen ekosysteemin alueella eläviä lajeja. Tälle luontotyypille ominaista on alueen korkeus 1500-2000 m merenpinnan yläpuolella. Siksi tällä alueella on suhteellisen viileää vaikka ollaankin alueella, missä aurinko paistaa suoraan ylhäältä. Alueella on myös runsaasti sateita. Vuotuinen sademäärä on yli 1400 millimetriä eli kyseessä on trooppisten sateiden alue. Tällainen ekosysteemi esiintyy maailmassa vain Kamerunissa ja Zairen itäosissa.

Erityisesti huomio kiinnitettiin kahdeksaan yksistään Kamerunissa tavattuun uhanalaiseen lajiin, jotka oli mainittu Kansainvälisen lintujensuojelujärjestön International Council for Bird Preservationin suojeluohjelmassa vuodelta 1986.

Näistä mainittakoon Malaconotus kupeensis, ”La pie-grieche du Mont Koupe”, josta oli edellisen kerran tehty havainto vuonna 1951 ja sitä seuraava vuonna 1989. Laji elää Kupee-vuoren luona. Tämä Mont Koupé on 2064 m korkea merenpinnasta lukien. Kaikkiaan suomalaisten naakkojen ja harakoiden sukulaisia Kamerunissa on tavattu 36 eri lajia. Lieköhän tuolle 97-99 siivenkärkivälin lentoeläimelle jo keksitty nimeä. Jos ei niin voisihan lintua nimittää vaikkapa ”Kupee-naakaksi”.

Kamerunin luterilaisen kirkon kirkkolaissa on määräys siitä, että kirkko toimii luonnon suojelun hyväksi.

Matias Roto

Takaisin Matiaksen sivuille