Raamatun lukeminen on aina tarpeellista ja hyödyllistä. Erityisesti pitää Pyhää kirjaa lukea äidinkielellä, koska se on sydämen kieli. Ihmisen syvimmät tunteet ilmaistaan omalla kielellä.

Kamerunissa on SILin tilastojen mukaan 281 eri kieltä. Näin ollen on myös monta äidinkieltä.

Kamerun on yksi maailman kärkimaita mitä tulee käännöksien määrä eri kansallisille kielille. Silti työtä on vieläkin valtavasti, yli 200 kieltä on vielä ilman omaa käännöstään.

Kun persoonallisuus kasvaa iän ja koulutuksen mukana niin myös sivistystarve tulee mukaan. On mielenkiintoista ja antoisaa lukea raamattua myös muilla osaamillaan tai harrastamillaan kielillä. Näiden lukemisten yhteydessä avautuu uusia näkökulmia ennestään tuttuihinkin teksteihin.

Kun jotain raamatun kohtaa katsoo toisen kielen näkökulmasta, niin voi nähdä sellaista, joka on koko ajan ollut tekstissä, mutta jota vain ei ole aikaisemmin huomannut.

Valmistellessani saarnojani tai lehtihartauksiani käytän monesti eri kielisiä käännöksiä. Eri käännösten mukana tulee eri vivahteita esille. Näin minun on pakko työskennellä myös tekstin yksityiskohtien kanssa. Käännösten mukana tulee lisäksi näköala erilaisiin kulttuureihin ja niiden tapaan ilmaista asioita.

Valottaakseni sitä, mitä voi tulla esiin, otan Matteuksen kastekäskyn joitakin piirteitä kuudella Kamerunin kielellä.

Kielinä ovat fulfulde, douala, pidgin, tikar, bamoun ja bamiléké-medùmba. Vertailukohdaksi kirjoitan ensiksi vuoden 1938 käännöksen ja sen jälkeen esittelen joitakin havaintoja käännöksistä edellä mainituille kielille.

Bamoun käännös sanoo : “Minut Jumala on asettanut kuninkaaksi–”

Bamiléké-medùmban kielellä sanotaan : “Jumala on antanut minulle koko vallan—”

Tikar kansan keskuudessa sellaista arvostettua kansan johtajaa, joka pitää valtakunnassaan hyvän järjestyksen, sanotaan lujakouraksi. Ajattelutapa tulee näkyviin myös käännöksessä : “Valta taivaassa ja valta maassa on minun kourassani. ”

Fulbet ovat arojen kansaa. Niinpä sikäläisessä luonnossa taivas näyttää olevan korkealla. Tämä tulee näkyviin myös käännöksessä, kun Jeesuksen valta on annettu “kaukaisiin taivaisiin ja aina maan kaikkiin paikkoihin saakka”.

Minua ilahdutti suuresti, että kaikki kuusi käännöstä olivat erinomaisesti ymmärtäneet, että kansat pitää kansoina tehdä opetuslapsiksi. Kaikki maat ja koko kansat pitää opetuslapseuttaa.

Bamouniksi : “ – menkää niin että kaikki maailman ihmiset tulevat minun opetuslapsikseni—”

Doualaksi : “— muuttakaa kaikki kansat kokonaisuudessaan niin että ne tulevat minun opetuslapsikseni—”

Tikariksi : “— tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni—”

Bamiléké-medùmbaksi : “— saakaa aikaan että kaikki kansat alkavat opiskelemaan minun uutisiani—”

Pidginiksi: “— tehkää kaikkien maiden kansat —”

Afrikkalaisessa yhteisöllisyydessä ei ole langettu länsimaiden individualismin ansaan, jossa ajatellaan, että opetuslapsia tehdään vetämällä joitakin ihmisiä “kaikista kansoista”.

Tällainen osittainen lähetyskäsky on vaarallinen monestakin syystä :

Sovitusopillisesti se pohjautuisi osittaiseen sovitukseen. Raamattu kuitenkin selkeästi opettaa, että Jeesus on kuollut ja noussut kuolleista koko maailman autuuden tähden. Kristus on koko maailman vanhurskaus.

Lähetyskäskyn tavoitteen puolesta moinen osittainen lähetyskäsky antaisi tilaa vetelyydelle. Ihmiset voisivat olla tyytyväisiä jo, kun vain edes jokunenkin eri kansoista tulisi vedetyksi kirkon yhteyteen. Sen sijaan kokonaisvaltainen lähetyskäsky on kutsu opetuslapseuttaa koko maailma eikä jättää kesken. Vasta kun viimeisimmänkin kansan, viimeisimmän kansanryhmän viimeisinkin jäsen on saanut kuulla evankeliumin todistuksen aidosti kohdallaan voidaan todeta, että on päästy lähetyskäskyn tavoitteeseen.

Autiomaassa on ylellisyyttä saada kylpeä runsaassa vedessä. Käännöksessä fulfuldeksi sanotaan : “— peskää heidät kasteen kylvyssä—”

Bamouniksi annetaan opetusta kastetavasta : “— valakaa vettä heidän päähänsä —”

Kastekäskyssä sana “nimi” on yksi ainoa nimi. Jumala on yksi. Alkukielessä kreikassa on “nimi” yksikössä : “Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Bamounin ja tikarin kieliset käännökset voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin, että kaste pitäisi toimittaa kolmeen eri nimeen : : “Isän nimeen ja Pojan nimeen ja Pyhän Hengen nimeen. ” Tikarien ja bamounien joukossa julistettaessa ja opetettaessa tarvitaan siis viisautta, jotta vältetään vääriä tulkintoja.

Samalla meitä muistutetaan siitä, että opetusta kolminaisuusopista tarvitaan koko ajan koko Afrikassa.

Afrikkalainen kulttuuri on kertomuksia kertova kulttuuri. Mitä erilaisimpia opetuksia välitetään kertomusten ja tarinoiden muodossa.

Myös bamoun kielisessä käännöksessä tämä tulee näkyviin : “— esittäkää heille kaikki ne kertomukset jotka minä olen teille esittänyt—”

Tikariksi pitää ihmisille “esittää minun puheeni, jotta he ymmärtäisivät kaiken sen mitä minä olen sanonut teille—”

Doualaksi ihmisille “näytetään, kuinka pitää tallettaa (mieleen) kaikki se mitä minä olen teille opettanut—”

Tähdennys “katso” sanotaan fulfuldeksi “tunne”, tikariksi “tiedä hyvin” ja doualaksi “katso/tarkkaa/pane merkille”.

Jeesus on omiensa kanssa “koko ajan” pidginiksi, “kunnes maailma loppuu” fulfuldeksi, “aina maailman loppuun” tikariksi ja “kunnes maailman loppu tulee” bamiléké-medùmbaksi.

Tässä joitakin huomioita siitä mitä tekstistä löytyi eri käännösten avulla.

Näemme siis että raamatun teksti on koko ajan sama. Silti näköpiiriin on tullut joitakin uusia pilkahduksia.

- Joskus avautuu uusi tapa nähdä asia.

- Joskus näkee jotain kielen kulttuuriympäristöstä.

- Joskus herää näkemään houkuttelevia ansoja.

- Toisinaan saa nähdä että tekstistä ei tule mitään uutta, mutta silti tekstin äärellä saa sielun ravintoa. Tulos on kuin söisi kovaa ruisleipää, kovasti jäytämälläkään siitä ei tule sokerileivosta, mutta silti siitä saa ravitsevaa ruokaa kohta, kun hampaat siihen pystyvät.

Tärkeintä kaiken keskellä on se, että Jumala itse saa puhua sanansa kautta.

Kun lukee raamattua niin pitää pitää mielensä avoimena Jumalan puhuttelulle.

Matias Roto Rovasti

Takaisin Matiaksen sivuille